Wed, Aug 12 Paivapaiva Suomi
Arctic News Arctic Aamuraportti
Paivitetty 12:03 16 artikkelia tanaan
Blogi Maailma Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Vuosiloman kertyminen laskuri – Laske lomapäiväsi 2025

Liam Mercer • 2026-04-25 • Tarkistanut Mikael Laine

Suomalainen työelämä on täynnä sääntöjä, mutta vuosiloman kertyminen on onneksi yksinkertaisempaa kuin monet ajattelevat. Vuosilomalaki määrittelee selkeät raamit sille, kuinka monta päivää työntekijälle kertyy – ja laskuri voi paljastaa yllättäviä summia. Esimerkiksi jo ensimmäisen täyden työkuukauden jälkeen tilille kertyy 2 arkipäivää lomaa. Tämä opas avaa vuosiloman laskentaa virallisten lähteiden pohjalta, jotta tiedät tarkalleen, kuinka monen vapaapäivän ansaitsemisesta puhut.

Ensimmäisen vuoden kertymä: 2 arkipäivää / täysi lomanmääräytymiskuukausi · Toisen vuoden kertymä: 2,5 arkipäivää / täysi lomanmääräytymiskuukausi · Maksimilomapäivät: 30 arkipäivää / vuosi · 35-tunnin sääntö: Osakuukaudet lasketaan täysiksi tietyin ehdoin · Laskureita saatavilla: PAM, Työsuojelu.fi, vuosilomalaskuri.fi

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
  • Vuosilomalaki 162/2005 määrittelee kertymän perussäännöt (Finlex)
  • Yli vuoden työsuhteessa kertyy 2,5 arkipäivää per kuukausi (Työsuojeluhallinto)
2Mikä on epäselvää
  • Paikallisten TES-sopimusten tarkat lisäykset vaihtelevat alakohtaisesti
  • Laskurien algoritmit eroavat toisistaan hieman
3Aikajanan signaali
4Mitä seuraavaksi
  • Tarkista oma työehtosopimuksesi mahdollisia lisäetuja varten
  • Käytä virallista laskuria lopullisen summan varmistamiseen

Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset vuosilomatiedot yhteen paikkaan lähteineen.

Tieto Arvo Lähde
Lakipohja Vuosilomalaki 162/2005 Finlex
Kuukausikertymä 1. vuosi 2 arkipäivää Finlex
Kuukausikertymä 2.+ vuosi 2,5 arkipäivää Työsuojeluhallinto
Max päivät 30 (15 vuoden palvelus) PAM-osasto
Täysi kuukausi 14 päivää tai 35 tuntia Palkkaus.fi
Sairasloma kertyy 75 päivään asti PAM-osasto
Lomautus kertyy 30 päivään asti PAM-osasto
Opintovapaa kertyy 30 työpäivää / vuosi PAM-osasto

Miten lomapäivien kertyminen lasketaan?

Vuosiloman kertyminen perustuu lomanmääräytymisvuoteen, joka Suomessa kulkee 1.4. edellisestä vuodesta 31.3. seuraavaan vuoteen. Työsuojeluhallinto vahvistaa tämän ajanjakson virallisesti. Jokainen kalenterikuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, kun työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kyseisen kuukauden aikana.

Lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi syntyy kahdella vaihtoehtoisella tavalla: joko 14 työpäivää tai 35 työtuntia kuukauden aikana. Palkkaus.fi:n mukaan tämä sääntö tarkoittaa käytännössä sitä, että osa-aikainenkin työntekijä voi kerryttää lomaa, kunhan työskentelee riittävästi.

Ensimmäisen ja toisen vuoden erot

Ensimmäisenä työvuonna lomapäiviä kertyy 2 arkipäivää jokaista täyttä kuukautta kohden. Kun työsuhde on kestänyt yli vuoden, kertymä nousee 2,5 arkipäivään kuukaudessa. Finlexin mukaan Vuosilomalaki 5 § takaa tämän oikeuden kaikille työntekijöille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jo noin vuoden jälkeen työntekijällä on oikeus keskimäärin 30 lomapäivään vuodessa.

Yhteenveto: Laskenta perustuu täysiin kuukausiin, joissa on vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia. Ensimmäinen vuosi tuottaa 2 pv/kk, tämän jälkeen 2,5 pv/kk.

Laskentakaava on suoraviivainen: täydet kuukaudet kerrotaan kertymäprosentilla. Tämä tarkoittaa, että jokainen hyväksytty kuukausi tuottaa joko 2 tai 2,5 vapaapäivää automaattisesti.

Paljonko lomapäiviä kertyy kuukaudessa?

Kuukausittainen lomapäivien kertymä on Suomessa vakio, mutta se riippuu työsuhteen pituudesta. Työsuojeluhallinto vahvistaa, että yli vuoden työsuhteessa kertyy 2,5 arkipäivää per täysi kuukausi. Tämä tarkoittaa noin 30 lomapäivää täydestä lomanmääräytymisvuodesta.

Kuukausittainen kertymä

Kuukausittainen kertymä on yksinkertainen: 2 arkipäivää kuukaudessa ensimmäisen vuoden aikana, ja 2,5 arkipäivää sen jälkeen. PAM:n laskurin mukaan tämä pätee kaikkiin työsuhteisiin, olipa kyseessä määräaikainen tai vakituinen työsuhde – samat lomamääräykset koskevat molempia.

Työsuhteen pituus

Työsuhteen pituus vaikuttaa suoraan kertymään. Erton mukaan kun vuosi täyttyy kesken lomanmääräytymisvuoden, koko vuodelta aletaan laskea 2,5 pv/kk. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin, joten esimerkiksi 12,5 päivää muuttuu 13 päiväksi.

Miksi tämä merkitsee?

Jo yhden vuoden jälkeen erotus on merkittävä: 0,5 pv/kk tarkoittaa 6 lisäpäivää vuodessa. Tämä vastaa lähes yhtä kokonaista työviikkoa vapaata.

Yhteenveto: 2–2,5 lomapäivää kuukaudessa on vakio. Ero syntyy työsuhteen kestosta, ei työajasta tai alasta.

Työnantajan kannattaa huomioida, että kertymän muutos tapahtuu automaattisesti vuod täyttyessä – erillistä ilmoitusta ei tarvita.

Milloin saa 30 lomapäivää?

30 lomapäivän rajapyykki ylittyy, kun työntekijällä on takanaan kokonainen täysi lomanmääräytymisvuosi yli vuoden työsuhteessa. PAM-osasto vahvistaa, että tuolloin kertymä on 2,5 arkipäivää × 12 kuukautta = 30 arkipäivää. Tämä on vuosilomalain mukainen perustaso.

Täytön edellytykset

Jotta 30 päivää kertyy, työntekijän on täytettävä kaksi ehtoa: työsuhteen on kestettävä yli vuosi ja jokaisen kuukauden on oltava täysi lomanmääräytymiskuukausi (vähintään 14 pv tai 35 h). Mikäli työntekijä on esimerkiksi pitkällä sairaslomalla, kertyminen jatkuu 75 päivään asti.

15 vuoden palvelus

Erityisen pitkän loman saaminen – jopa 38 arkipäivää – edellyttää 15 vuoden yhtäjaksoista palvelusaikaa. Tämä lisäetu ei johdu laista vaan työehtosopimuksista. Tehy neuvottelee jäsenilleen usein pidemmän loman TESissä, ja vastaavasti PAM kehottaa tarkistamaan oman alan TES-määräykset laskurin rinnalla.

Loukkauspiste

30 päivää on lain minimi, ei maksimi. Tietyillä aloilla TES voi tuoda lisää päiviä – esimerkiksi Tehy- ja Proliitto-jäsenet voivat neuvotella pidemmästä lomasta.

Yhteenveto: 30 lomapäivää kertyy täydestä vuodesta yli vuoden työsuhteessa. 38 päivää vaatii 15 vuoden palveluksen ja TES-luvat.

Työntekijän kannattaa tarkistaa työehtosopimuksensa, sillä erot voivat olla jopa 8 päivää vuodessa.

Mikä kerryttää vuosilomaa?

Työskentely on tietenkin pääasia, mutta vuosilomaa kertyy myös tietyiltä poissaoloilta. PAM-osasto selventää, että sairasloma kerryttää lomaa 75 päivään asti. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa kertyvät täysimääräisesti, samoin lomautus 30 päivään asti kerrallaan.

Työskentelyehdot

Täysi työkuukausi syntyy, kun työntekijä on työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Tämä tarkoittaa, että myös osa-aikaiset työntekijät voivat kerryttää lomaa säännöllisesti. Määräaikaisessa työsuhteessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin vakituisessa – laki ei erottele työsuhteen muotoa.

Poissaolot

Opintovapaa kertyy lomaa enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa. On kuitenkin huomattava, että kaikki poissaolot eivät kerrytä – esimerkiksi palkattomat vapaat saattavat katkaista kertymän. Työnantajan on sijoitettava 24 arkipäivää lomakaudelle 2.5.–30.9., mikäli mahdollista.

Huomionarvoista

Laskureissa kannattaa huomioida, että eri laskurit voivat tulkita poissaolojen kertymistä hieman eri tavoin. Virallinen PAM-laskuri ja Työsuojeluhallinnon ohjeistus ovat yhdenmukaisia.

Yhteenveto: Lomaa kertyy työstä, sairauslomasta (75 pv), äitiys-/vanhempainvapaasta ja lomautuksesta (30 pv). Palkattomat vapaat voivat katkaista kertymän.

Poissaolojen vaikutus kertymään kannattaa kirjata huolellisesti, sillä päällekkäiset poissaolot voivat vaikuttaa toistuvasti.

Mikä on 35-tunnin sääntö?

35-tunnin sääntö on vaihtoehtoinen kriteeri sille, että kuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Sen sijaan, että työntekijän tarvitsisi olla töissä 14 päivää, riittää 35 työtunnin tekeminen saman kuukauden aikana. Palkkaus.fi toteaa, että tämä joustavuus on suunniteltu huomioimaan vaihtelevat työvuorot ja osa-aikaisuuden.

Osakuukausien laskenta

Käytännössä 35-tunnin sääntö toimii niin, että jos työntekijä tekee kuukauden aikana esimerkiksi 4 viikkoa × 8 tuntia = 32 tuntia, se ei vielä riitä. Mutta 5 viikkoa × 7 tuntia = 35 tuntia täyttää kriteerin. Tämä joustavuus on suunniteltu huomioimaan vaihtelevat työvuorot ja osa-aikaisuuden.

Esimerkki

Oletetaan, että osa-aikainen työntekijä tekee 7 tuntia viikossa. 5 viikon aikana kertyy 35 tuntia, mikä täyttää kriteerin. Vaikka kalenteripäiviä olisi vähemmän kuin 14 työpäivää, kuukausi lasketaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Käytännön vinkki

Jos työskentelet epäsäännöllisesti, laske tunnit kuukauden lopussa: 35 tuntia ylittävä kuukausi kerryttää lomaa normaalisti.

Yhteenveto: 35-tunnin sääntö tarjoaa vaihtoehtoisen tien täyteen kuukauteen: 35 työtuntia riittää 14 työpäivän sijaan.

Osa-aikatyöntekijän kannattaa seurata kuukausittaisia tuntejaan aktiivisesti, sillä 35 tunnin ylittävä kuukausi tuottaa täyden kertymän.

Näin käytät vuosilomalaskuria

Vuosilomalaskurin käyttö on suoraviivaista, mutta oikean työkalun valinta vaikuttaa tulokseen. PAM tarjoaa oman laskurin kaupan, matkailu-, ravintola- ja kiinteistäpalvelualoille. Proliitto puolestaan palvelee teollisuuden työntekijöitä. Valitse laskuri, joka vastaa omaa alaasi.

  1. Tunnista työsuhteesi alkamisajankohta – tämä määrittää, lasketaanko 2 vai 2,5 pv/kk
  2. Laske täydet kuukaudet – muista 14 päivän tai 35 tunnin sääntö
  3. Syötä poissaolotiedot – sairasloma, äitiysvapaa ja lomautus vaikuttavat tulokseen
  4. Tarkista TES-lisät – oman alan työehtosopimus voi tuoda ylimääräisiä päiviä
  5. Vertaa tulosta – Eurolaskurit tarjoaa vertailun yksityiselle ja KVTES-alueelle
Laskurien erot

PAM ja Proliitto käyttävät hieman eri algoritmeja, joten tulokset voivat poiketa muutamalla päivällä. Tämä johtuu TES-kohtaisten lisien laskentatavasta.

Laskurin antama tulos on arvio – lopullinen päätös riippuu työnantajan kirjanpidosta ja työehtosopimuksen tulkinnasta.

Lainaus

Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

— PAM-liikealan Kuopion seudun osasto ry (PAM-osasto)

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työssäolon perusteella.

— Ammattiliitto Pro (Proliitto)

Täysi lomanmääräytymiskuukausi syntyy, kun työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukauden aikana.

— Työsuojeluhallinto (Tyosuojelu.fi)

Yhteenveto

Vuosiloman kertyminen on läpinäkyvä prosessi, jonka peruslogiikka on helppo ymmärtää: 2 pv/kk ensimmäisenä vuonna, 2,5 pv/kk sen jälkeen. Todellinen hyöty irtoaa kuitenkin vain tarkistamalla oman alan TES – sillä erot voivat olla 8 päivää vuodessa. Suomalaiselle työntekijälle tämä tarkoittaa konkreettista valintaa: käytätkö pankin tarjoamaa yleislaskuria, vai varmistatko tilanteen ammattiliittosi työkalulla? Jälkimmäinen maksaa itsensä takaisin pidemmällä lomalla.

Aiheeseen liittyvää: Kiinteistöpalvelualan TES palkka 2024-2026 · WordPress-kehittäjä palkka Suomessa

Vuosiloman kertymisen laskemisen jälkeen loma-ajan palkka 2025 auttaa selvittämään, miten TES-ohjeiden mukainen loma-ajan palkka määräytyy vuonna 2025.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon lomapäiviä kertyy osakuukaudelta?

Osakuukausi lasketaan täydeksi, jos työskentelet vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Täysi kuukausi tuottaa 2 tai 2,5 lomapäivää työsuhteen kestosta riippuen. Osakuukaudelta, joka ei täytä kriteerejä, ei kerry lomaa lainkaan.

Mitä jos työsuhde katkeaa kesken vuoden?

Kertyneet lomapäivät säilyvät ja työnantajan on maksettava niistä lomakorvaus. Lomakorvaus lasketaan kertyneiden päivien perusteella. Määräaikaisessa työsuhteessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin vakituisessa.

Lasketaanko lauantai lomapäiväksi?

Kyllä, lauantait lasketaan arkipäiviksi vuosilomassa. Arkipäiviä ovat maanantaista lauantaihin, pois lukien pyhäpäivät. Sunnuntait ja yleiset juhlapyhät eivät vähennä lomapäiviä.

Paljonko lomakorvausta saa?

Lomakorvaus on tyypillisesti 9 % tai 11,5 % kertyneestä lomasta, riippuen siitä, onko työsuhde kestänyt alle vai yli vuoden. Korvaus maksetaan joko loman yhteydessä tai työsuhteen päättyessä.

Erot KVTES ja yksityinen ala?

KVTES (kunnallinen virka- ja työehtosopimus) ja yksityisen alan TES voivat sisältää erilaisia lisäetuja. Eurolaskurit tarjoaa vertailun molemmille sektoreille. Esimerkiksi Tehy voi neuvotella pidemmän loman jäsenilleen.

Miten lomapalkka lasketaan?

Lomapalkka lasketaan yleensä pitämättömien lomapäivien perusteella. Korvaus määräytyy työehtosopimuksen mukaan ja sisältää mahdolliset lisät, kuten ilta- tai lauantailisät.



Liam Mercer

Kirjoittajasta

Liam Mercer

Joonas Laakso on ympäristötutkija, joka keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Pohjois-Suomessa. Hän on julkaissut useita artikkeleita ja raportteja aiheesta. Joonas uskoo, että tietoisuuden lisääminen on avain kestävämpään tulevaisuuteen.